Työni on osa-aikainen, mutta silti työtä on ja olisi ihan täysipäiväisestikin. En valita, nautin enemmänkin.. Ehkäpä siihen vaikuttaa kotiäitiysvuodet.
Työstäni sen verran että kun on yksi asia mitä tekee oikein innokaasti niin eiköhän silloin soi puhelin ja yht´äkkiä onkin jälleen uusia töitä 3 lisää. Enkä minä osaa sanoa ei. Ehkäpä kun tuohoon rutinoituu niin sitten jo osaa sanoa ei. Mutta nyt teen töitä sen minkä ehdinkin ja tuon niitä ikävä kyllä kotiinkin asti, mutta ei ole pahemmin vaikuttanut kotielämään.
Kaikesta huolimatta minulle jää vapaata viikollakin.

Mutta nyt perheen pariin.