Kiire on pitänyt niin kovassa otteessaan ettei ole ehtinyt päivittämään tietojani.. Ja kiire vaivaa edelleenkin, sillä taidenäyttely painaa päälle kovaa vauhtia.  Ja sitten entisen vuokranantajien kanssa olevs kiisa on saavuttanut kait huippunsa. Pakko tunnustaa mutta eilen meni ilta itkun puolelle.  Sillä en koskaan uskonut törmääväni itse tällaiseen kuin nyt olen törmännyt.  Tiedän lain olvan puolellani mutta se että jaksano jatkaa vain jätänkö ja luovutan, siinä onkin se suuri kysymys.. Nyt kuitenkin on se asia työnnettävä taka-alalle ja katsottava tulevaa, sillä se tulee työllistämään minut ensi viikolla varmasti melkein 24h/vrk.

Taidenäyttelyyn on tulossa 21 taiteilijaa, siinä haasteta kerrakseen. Onneksi olen saanut apua aivan ihanilta ihmisiltä, onneksi. Yksin siitä olisi erittäin vaikeaa saada toimimaan. Kiitosken saa sitten jälkeenpäin jos on saadakseen. Voin kuitenkin sanoa että tein kaikkeni ja jopa enemmänkin.

Täällä Pohjanmaalla paistaa nyt aurinko pitkän sateen jälkeen. Ihanaa! Lapset jo kaipasivatkin pihalle ja samoin me aikuisetkin. Sillä 5 henkeä sateella sisällä saa kyllä pidemmän päälle riitoja aikaiseksi ihan mistä vain. Mielikuvitusta ei riitä enää pidemmälle kuin työhön. Ikävä kyllä.

 

Nyt saisi olla askelmittari sillä olen varmasti kävellyt vaikka kuinka monta kilometriä (luulen ainakin) ja nyt täytyy jatkaa rientämään. 

RAKASTAKAA TOISIANNE!!!